Sain ylioppilaslahjaksi parin sadan euron edestä S-ryhmän lahjakortteja ja käytin yhden 50€ lahjakortin tähän ostokseeni. Lahjakorttejahan ei voi laittaa pankkiin tilille, joten ne on pakko joskus käyttää. Ostokseni on siis melkein itsevalittu YO-lahja.
En omista hiustenkuivaajaa, mutta kotoa pois muuttaminen aiheuttaa nyt tilanteen, ettei käytettävissä ole edes sitä äidin 20 vuotta vanhaa laitetta, joten täytyyhän sellainen olla edes hätätilanteita varten (siis on 45min aikaa käydä suihkussa ja pukeutua, siinä ajassa ei hiukset kuiva itsestään millään).
Tämän minä siis ostin. Oikea hinta Sokoksessa tälle oli 49,95€, mutta minulla oli -15% alekuponki ja maksoin tuosta sitten n.42,50€. Kuivaaja on kuulemma ammattilaistasoa ja siinä on 5 vuoden takuu (yleisin kuivaajan takuuaika on 2-3 vuotta). Ostin laitteen lahjakortilla, joten en voi sitä kunnolla laskea rahankulutukseksi (tämä on näitä omantunnon lohduttelu ajattelutapoja).
Lisäksi hiustenkuivaaja oli oikeasti suunnitelmissani hankkia. Olen kehittänyt uuden ostorajoitusmenetelmäm. Pelkkä "en saa ostaa mitään turhaa" ei selvästikään toiminut, joten otan käyttöön "saa ostaa" -listan. Listalle siis laitan ne tuotteet, joita oikeasti tarvitsen. Esimerkiksi nyt sillä on syyskengät ja silmämeikinpoistoaine. Minulla ei ole silmämeikinpoistoainetta ja nykyiset kevät-syyskenkäni ovat hajoamassa (ja kuluneet ja nuhjuiset). Tänään jätin kympin nappikuulokkeet kauppaan sääntöni takia. Minun kärsineet iPod kuulokkeeni toimivat vielä, joten en saa ostaa jotain, mikä ei ole listallani.
Harkitsin tässä viikon sisään ottavani käyttöön rahankäyttörajoituksen, mutta päädyin siihen, ettei se ole hyvä. En voi tietää tuleeko minulle jokin akuuttitarve, joka ylittää 50-75€ "tuhlailu"-budjettini. Lisäksi olen nyt kirjakaupassa töissä ja minulla on mahdollisuus vielä kaksi kuukautta hyödyntää työntekijäalennusta. Saattaisi myös käydä niin, että ahdistuisin rajoituksesta ja varsinkin, jos budjetti ylittyisi. Lista systeemini on siitä hyvä, että se pakottaa minut tarkasti miettimään mitä tarvitsen ja saan ostaa, mutta jos tietokoneeni esimerkiksi hajoaa, saan ostaa uuden ilman omantunnon tuskia. (Kyllä, oma kone on minulle hyvin tärkeä asia jo opiskelujen ja sosiaalisten suhteiden takia).
Lopetan turhan selittelyn ja lisään saa ostaa -listan sivupalkkiin.
PS. Miten shoppailun välttely voi olla näin vaikeaa?
Mulla on sama ongelma kuin sulla shoppailun välttelyssä. Mä tosin syön. Ahmin. Why oh why en osaa pitää itteäni poissa kaupan karkkihyllyltä :(
VastaaPoista