Tänään se hermoja raastava osuus oli perussuomalaisen kirjoittama blogiteksti. Että pistää vihaksi "kyllä sitä vuonna nakki ja muusi pärjättiin pelkällä lainalla ja työnteolla". Mutta kuinka moni nykyisella 300€/kk lainalla pystyy elämään ja onko eläminen suhteessa rahan arvoon ja lainaan edelleen samalla pohjalla.
Joo en halua paasata, mutta tämän takia en kestä politiikkaa suurina annoksina. Minulla on mielipiteitä ja välitän siitä mitä Suomessa tapahtuu, koska elän täällä luultavasti vielä 60 vuotta (jos naisen eliniän odotetta katsotaan) ja aion hankkia lapsia, jotka joutuvat myös elämään täällä.
Tuntuu, että jokainen melkein hyvä eduskuntavaaliehdokas ajattelee jostain asiasta kuitenkin vähän liian erilailla ja joistain puolueista ei voi edes harkita äänestävänsä kohtuuhyvää ehdokasta, koska samalla antaa äänen puolueelle, jota ei halua tukea.
Olen itsekin harkinnut politiikkaan suuremmin osallistumista (kunnan valtuusto jne), mutta en tiedä kuinka kauan jaksaisin kuunnella joitakin ihmisiä. On siis turvallisempaa kaikille, kun äänestän vain kiltisti sitä vähiten kauheaa vaihtoehtoa puolueista ja ihan kivaa ehdokasta.
Näin ihan yleisenä vinkkinä oman kokemuksen pohjalta. Vaikka olisitkin vasemmistoliittolainen niin ei kannata sanoa yksityiskoulun vaalipaneelissa, että haluaa ajaa alas yksityiskoulut. Sillä ei vaan saa yhtään kannatusta. Samaa voi soveltaa muissakin asioissa, kuten ei kannata sanoa opiskelijoita täynnä olevassa paikassa, että haluaa poistaa opintotuet. Siinä menetti aika monen äänestysikäisen opiskelijan äänet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti